Erityis- ja suojalaseja koskeva lainsäädäntö

Suojalasit

Suojalasit kuuluvat henkilösuojaimiin. Suo­mes­sa markkinoitavien suojainten on täytettävä valtioneuvoston päätöksen 1406/1993 vaa­ti­muk­set ja oltava direktiivin 89/686/EEC:n mu­kaisesti CE-merkittyjä.

Silmiensuojaimet

Silmien- tai kasvojensuojaimia tulee käyttää työssä, joissa työn haittana tai vaarana ovat lentävät kappaleet, kipinät, metallin ja puun hiontapöly, liuottimet, roiskeet, nesteroiskeet, höyryt, häikäisy, kaasut, säteily (ultraviolettisäteily, näkyvä valo, infrapunasäteily).

Suojaintyypit

Sankamalliset silmiensuojaimet
Naamiomalliset silmiensuojaimet
Kasvojensuojaimet

Valinnassa huomioon otettavia tekijöitä

  • silmien suojainten suojaavuus
  • eri työtehtävissä altistuminen ja vaatimusten huomioiminen
  • kehysten ja sankojen sopivuus
  • linssien voimakkuus
  • linssien materiaali: muovi tai lasi
  • näkökentän riittävyyden tarkistaminen
  • tiiviys, työn haittatekijöiden mukaan
  • paino
  • työntekijän näkökyky (karsastus ym.)
  • huollettavuus
  • varaosien saatavuus
  • ennen lopullista valintaa on tärkeää sovittaa erilaisia vaihtoehtoja

Suojainten valinta ja käyttö

Suojainten valinnassa on aina otettava huo­mi­oon:

  • työn ja työympäristön asettamat vaatimukset
  • käyttäjän yksilölliset ominaisuudet

Suojaimilta edellytettävät suojausominai-suudet määritellään vaarojen kartoituksen ja riskinarvioinnin perusteella. Tämän jälkeen arvioidaan, miten hyvin markkinoilla olevat suojaimet täyttävät vaatimukset ja miten hyvin ne soveltuvat käytettäväksi siinä työssä, jossa suojaimia on tarkoitus käyttää. Näistä suo­jai­mis­ta valitaan sopivin. On tärkeää, että suo­jai­men käyttäjä itse voi vaikuttaa suojaimen va­lintaan ja sovittaa useita eri vaihtoehtoja.
Suojaimet valitaan aina CE-merkityistä suo-jaimista, joiden mukana on selkeät käyttöohjeet. Niiden on sisällettävä ohjeet suojainten soveltuvuudesta eri käyttötilanteisiin. Oh­jeissa on myös selitettävä, mitä suojaimessa olevat merkinnät tarkoittavat. Merkinnät ku­vaa­vat myös suojaimen suojaavuutta ja käyttöaloja.

Työnantaja vastaa lain edellyttämien henki-lönsuojainten hankinnasta, huollosta ja säily-tyksestä aiheutuvista kustannuksista.

Erityistyölasit näyttöpäätetyössä

Näyttöpäätetyö ja siinä tarvittavat silmälasit määritellään EU:n direktiivissä 90/270/ETY ja siihen pohjaavassa Valtioneuvoston pää-töksessä VNp 1405/93.

Elleivät näkemiseen liittyvät ongelmat ja mah­dolliset silmäoireet ratkea työntekijän oma­toi­misilla työpisteen järjestelyillä on aihetta ha­keu­tua työterveyshuollon ammattihenkilön vastaanotolle. Tällöin näön ja silmien jat­ko­tut­kimusten tarve arvioidaan työterveyshuollon ammattihenkilön tekemän tarkastuksen ja työfysioterapeutin tai työterveyshoitajan tekemän työpaikkakäynnin perusteella.

Työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja tar­kas­taa työpaikkakäynnillä työpisteen ergonomian ja työntekijän työasennon. Jos työpisteen säädöistä ja työasennon korjauksista huo­li­mat­ta näkeminen edelleen tuottaa ongelmia on ilmeinen tarve hakeutua jatkotutkimuksiin. Jatkotutkimusta varten työpisteen katselu-etäisyydet mitataan tarkasti yhdessä työfysio-terapeutin tai työterveyshoitajan kans­sa ja näöntutkimuksiin hakeudutaan työterveys-huollon kautta.

Jatkotutkimukset voi tehdä työnäkemiseen perehtynyt optikko tai silmälääkäri, joka määrää tarvittaessa silmälasit ja antaa lau­sun­non erityistyölasien tarpeesta. Optikolle tai silmälääkärille välitetään tieto työssä tar­vit­ta­vista katseluetäisyyksistä ja -kulmista työfysioterapeutin tai työterveyshoitajan työpaikalla täyttämän lomakkeen avulla.

VNp:n 1405/1993 tarkoittamat erityiset työlasit ovat sellaiset silmälasit, jotka poikkeavat yleiskäyttöön tarkoitetuista silmälaseista ta­val­lisesti voimakkuuden, linssityypin tai linssien poikkeavan asennuksen suhteen. Silmälasit, jotka eivät poikkea yleiskäyttöön tarkoitetuista laseista, eivät ole VNp:n 1405/1993 tar­koit­ta­mat erityistyölasit, vaikka niitä käytettäisiin ai­no­as­taan työtehtävissä. Optikon tai silmä-lääkärin työterveyshuollolle lähettämästä lau­sunnosta on käytävä ilmi millä tavalla erityis-työlasit eroavat yleislaseista. Erityistyölasit ovat yleensä tarpeen vain ikänäköisille työnteki-jöille, joiden näkemisiin liittyviä on­gel­mia ei voida ratkaista työpisteessä ergonomian kei­noin.

Työnantajan on kustannettava työntekijälle erityistyölasit, jos optikon tai silmälääkärin lausunnosta selvästi ilmenee, että ta­van­omai­set yleiskäyttöön tarkoitetut silmälasit eivät ole työhön sopivat, ja että työntekijä tarvitsee toiset, erilaiset silmälasit näyttöpäätetyöhön. Työpaikkakohtaisesti päätetään siitä kuinka paljon työnantaja korvaa erityistyölasien ke­hys­ten hinnasta tai linssien erityiskäsittelystä. Ennen erityistyölasien hankintaa työterveys-huollon tulee selvittää työpisteen ergonomia ja pyrkiä muuttamaan työpiste työntekijälle sopivaksi.

Erityistyölasit, kuten muutkin erityisapu-välineet, tulee uusia tarvittaessa näön tai työn asettamien näkövaatimusten muut­tu­es­sa. Erityistyölasien tarve tulee arvioida jokaisella uusimiskerralla erikseen.

  • Tom Ford
  • Police
  • JF Rey
  • Harley Davidson
  • Pierre cardin
  • Paul & Joe
  • Andy Wolf
  • Stella McCartney
  • Blac
  • KunoQvist
  • Faceaface
  • Ana Hickmann
  • Polaroid
  • Hugo Boss
  • Oakley
  • TagHeuer
  • La Matta
  • YvesSaintLaurent
  • Swarowski
  • Bottega Veneta
  • Lafont
  • bellinger
  • Carrera
  • Fendi
  • Skaga
  • Dior
  • RayBan
  • Frost
Olemme avoinna ma-pe 9-17, la 9-13
(02) 560 1230